Lenkillä ollessa Ringo yhtäkkä pysähtyi ja hitaasti käveli luokseni. Ihmettelin, että mikäs toiselle nyt tuli siinä vähän aikaan rapsuttelin ja vähitellen Ringo lyyhistyi jalkoihini. Säikähdin hirmuisesti, että mikäs nyt Ringolle tuli. Soitin hetimiten kyydin ja onneksi Laura sattui olemaan vieressä treenaamassa joten sain tukea nopeasti ammattilaiselta. Siinä Lauran kanssa tutkittiin mikä olisi voinut Ringolle tulla samalla, kun odotettiin kyydin tuloa. Ringolla silmät auki kokoajan mutta voimat oli lähtenyt jaloista. Hirveä tunne, kun ei voinut koiraa auttaa muuta kuin olemalla läsnä. N puolen tunnin kuluttua Jouko saapuikin autolla Lindan kanssa. Viikkiin Ringo pääsi Lindan sylissä ja silittelyä riitti, automatkalla Ringo oli vaihtanut pari kertaa asentoa. Kannettiin kumminkin sisälle EKK:lle ja päästiin hetimiten tutkimuksin. Lääkäri totesi verikokeiden, rontgenin ja ultran jälkeen, että sydänpussin on laajentunut mikä estää hapen saantia ja Ringo ollut koko ajan shokissa eikä ole mihinkään hoitaa reakoinnut. Sydänpussin laajentumisen epäiltiin johtuvat kasvaimesta, mutta lääkärin mielestä lisätutkimukset olisivat 9v koiralle jo liikaa ja lopulta leikkaus olisi ainoa toimenpide millä mahdollisesti Ringo toipuisi. Ringo elänyt melkein 10v täysillä miksi viimeisiä vuosia pitäisi kärsityttää toista. Ihan vain, että emäntä saisi mahdollisuuden viettää enempi aikaa koiran kanssa.

Jonkin aikaa siinä Ringon kanssa kahden olin ja mietin mikä olisi koiralle parasta. Sannan kanssa keskustelin puhelimessa, että teenkö oikein kun päästän Ringon pois. Nyt hoidetaan koiraa ja seuraavaksi sinua sanoi Sanna,  ihanaa kun on ystäviä jotka pystyvät vaikeissa päätöksissä olemaan tukena.

Näin tein päätöksen, että Ringo pääsee rauhaan.